Ture Aran opettama ylösnousemusmeditaatio

Ture Ara (1903–1979) oli Suomen ensimmäisiä tunnettuja iskelmätähtiä ja samanaikaisesti myös operettitähti, näyttelijä ja oopperalaulaja. Hän työskentelivuosina 1930–1953 Ruotsalaisessa Teatterissa ja 1953–1965 Suomen Kansallisoopperassa. Hän oli nuoruusvuosista asti henkinen ihminen ja joogan pioneereja Suomessa. 1960- ja 1970-luvuilla hän oli henkisesti suuntautuneiden ihmisten piirissä erittäin arvostettu opettaja.
Sattumalta olin niin onnekas, että erään ystäväni aloitteesta kävimme Turen jooga- ja meditaatiokurssin talvella 1971 ja toisen ystävän suosittelemana olin hänen oppilaanaan vuosien 1973–1979 aikana. Sekä kurssilla että myöhemmin hänen luonaan ydinasiana oli harjoitus nimeltä ylösnousemusmeditaatio. Se kirjoitettiin käsin paperille Turen sanelun mukaan. Hänen käsityksensä oli, että sanelun mukaan kirjoittamisella oli oma merkityksensä eikä hän jakanut sitä paperille monistettuna. Hän sanoi kuitenkin, että tätä meditaatiota on lupa jakaa muille ihmisille.
Ture ei kuitenkaan enää vuosikymmeniin ole ollut meille sanelemassa. Jotkut meistä vielä elävistä Turen entisistä oppilaista olemme heränneet huomaamaan, että hänen antamiaan aarteita ei kannattaisi viedä mukanaan hautaan. Joitakin versioita hänen ylösnousemusmeditaatiostaan onkin viime vuosina näkynyt painettuna. Minullakin on tallessa kaksi versiota, toinen kurssilta 1971 ja toinen ensimmäiseltä käynniltäni hänen luonaan 1973.
Eri versiot poikkeavat toisistaan yksityiskohdissa, mutta pääasiat ovat aina samat. Ture saneli lukematta mistään paperista ja opetti suorassa yhteydessä sisäiseen mestariinsa. Jokainen kurssiryhmä ja oppilas sai sen minkä veti puoleensa – mediaatio-ohjeen itselleen sopivassa muodossa – ei siis ole kyse mistään ”oikeasta” tai ”vielä oikeammasta” versiosta. Seuraavassa versio, johon olen yhdistänyt omat kaksi sanelun mukaan kirjoittamaani:

YLÖSNOUSEMUSMEDITAATIO
Ture Aran sanelema 1971 ja 1973

Olen äärettömän lumilakeuden keskipisteessä pakkasyöllisen tähtiteltan alla. Jokainen tähti vastaa yhden ihmisen Jumalkipinää.

1) Minä ajattelen: Minä olen ylösnoussut. Kun tämä ajatusmuotti on selvä, minä tunnen, kuinka oman tähteni kautta olen noussut tähtiteltan toiselle puolelle. Täällä on kaikki homogeenista kirkkautta, säteilevää valoa, johon olen sulautunut kuin sadepisara valtamereen, kuitenkin säilyttäen yksilöllisen tietoisuuteni tässä laajentuneen tietoisuuteni valtameressä.

2) Minä ajattelen: Minä Olen – Pyhä Totuus. Kun tämä ajatusmuotti on selvä, minä tunnen olevani minä itse tämä valo (= logos, kosminen tietoisuus, buddhi, Kristus, korkeampi minä; kaikki tarkoittavat samaa.) Annan tämän tunteen jatkua pyhässä hiljaisuudessa, kunnes sisässäni alkaa nousta riemullinen autuus, joka aivan kuin laajentaa sydäntäni.

3) Siunausvaihe. Minä ajattelen: Siunattu ole sinä pyhä valo, joka kauttani säteiletsiunaukseksi kaikille ja kaikelle koko universumissa. Samalla tunnistamme sydänsykkeemme. Minä tunnen, miten Pyhä Helmiäisvalo säteilee jokaisella sydänsykkeellä sydämestäni ja leviää silmänräpäyksessä kaikkialle koko universumiin. Koska itse Minä Olen Pyhä Läsnäolo estoitta säteilee jokaisen sykkeeni kautta, valkoinen helmiäisvalo muuntuu sydänsykkeessämme vaalean ruusun hehkuksi, joka on Jumalallisen Rakkauden värähtelyn väri. Tämä Jumalallinen Rakkaus on kultainen yleisavain kaikkiin värähtelyihin ja aallonpituuksiin koko universumissa.

Kun olet tehnyt tämän kuukauden verran ja sen sisältö on sinulle aivan kirkas kuin timantti, voit käyttää seuraavaa lyhennettyä kaavaa:

1) Nouse
2) Ole kirkas
Odotustauko
3) Säteile
Tunnista sydänsyke

Jokaisessa kolmessa vaiheessa minä tiedän ja tunnen vaiheen elävänä tapahtumana. Siksi täytyy osata ulkoa alkuperäinen muoto.
Päivisin voit milloin tahansa tunnistaa sydänsykkeen ja kysyä: Mikä on se voima, joka sykittää sydäntämme? Tunne valtimosi sykittäjän läsnäolo.

Näin Turen sanelun mukaan. Vielä muutama oma kommenttini:
– Sydänsykkeen tunnistaminen: Ture neuvoi tunnistamaan valtimon sykkeen vasemman käden peukalolla oikean käden ranteesta, jos sykettä ei spontaanisti tunne esimerkiksi rinnassaan. Kun ranteesta kerran löytää oikean paikan, se on helppo toistaa koska vain, sekä meditaation kolmannessa vaiheessa että päivän puuhien lomassa.
– Vaalean ruusun hehku on puhdas vaaleanpunainen eli villiruusun terälehtien väri (eikä harmaalla taitettu ns. vanha roosa.)
– Ture puhui siitä, että ajatus ja tunne ovat ne kaksi asiaa, joille tämä meditaatio perustuu. Sanellessaan hän käski alleviivata kolmessa kohdassa sanat minä ajattelen ja minä tunnen. Ensin tulee muodostaa lauseen sisältämä ajatus selkeänä, ja kun se on kiteytynyt, seuraa se, minkä tuntee itsessään sisäisenä tapahtumana. Tämä on hänen opettamansa meditaation menetelmä.
– Ture kertoi kysyneensä sisäiseltä mestariltaan, miten olisi soittaa meditaation taustalla klassillista musiikkia, esimerkiksi Händelin Largo (siis sama kappale jota meidän Asger käytti hyvin usein meditaatioissa ja palveluissa.) Turehan oli ammattilainen klassisen musiikin alalla. Mestari vastasi kuitenkin kieltävästi. Tämä meditaatio tehdään hiljaisuudessa.

Anna-Riitta Lindgren

Bookmark the permalink.

2 Comments

  1. Anna-Riitta Lindgren

    Kiitos kauniista kommentistasi! Olen samaa mieltä kauneudesta – kauneus voi olla portti siihen sanoinkuvaamattomaan

  2. Helena Raatikainen

    Tämä meditaatio sisältää tietoisuuden lisäksi paljon kauneutta, joka on omassa engenelämässäni hyvin tärkeää. Harmoninen ja taivaallinen kauneus ilmaistaan tässä hyvin visuaalisella tavalla. Helmiäisvalo ja vaalean ruusun hehku ylentävät sydämen Alkulähteen puoleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *