Sydän on ovi Jumalan luo
Kirjoittanut Asger Lorentsen
Sydänkeskukseen liittyy salaisuus: sydän on ovi persoonallisuuden maailmasta Jumalan maailmaan. Tämä on läheisesti yhteydessä kahteen muuhun elämän salaisuuteen: elämän syvä hyväksyminen sellaisena kuin se on ja tulevaisuuden hyväksyminen sellaisena kuin Jumala tahtoo sen meille luoda. Jumalan olemus asuu sydämessä. Kun me lepäämme siinä osassa sydäntä, jonka Jumala on tehnyt eläväksi, lepäämme Jumalan olemuksessa. Kun lepäämme sydämessä, löydämme oman tasapainomme lisäksi myös lepäävämme Jumalassa. Ja kun lepäämme Jumalassa, huomaamme selviytyvämme kaikesta. Selviydymme yksinäisyydestä, selviydymme siitä että emme koe onnistumisia, selviydymme mistä tahansa kohtalosta, jonka elämä voi eteemme tuoda.
Kun olemme löytäneet sydämestämme yhteenkuuluvaisuuden Jumalan kanssa, huomaamme pelon vähitellen häviävän. Joidenkin kohdalla siihen saattaa mennä kolme vuotta, toisten kohdalla kolmekymmentä vuotta ja joidenkin kohdalla ehkä kolme inkarnaatiota. Mutta jokaisen henkiseen kehitykseen kuuluu sydänkeskuksen antautuminen ja avautuminen Jumalalle, niin että Jumalan olemus pääsee asumaan meihin. Jumalassa levätessämme huomaamme löytävämme sen ilon, rauhan, harmonian ja rakkauden, jota olemme etsineet monen maanpäällisen inkarnaation ajan. Levätessämme Jumalassa huomaamme löytäneemme myös sellaisen syvällisen elämän hyväksynnän, että kestämme mitä tahansa mitä elämässä on tällä hetkellä tai mitä se saattaa meille tuoda tulevaisuudessa. Hengen psykologian meille antaman ymmärryksen mukaan lakkaamme manipuloimasta olemassaoloa, enää ei ole tarvetta saada varmuutta siitä, että elämämme tulee olemaan iloa, onnea ja ilman kipua. Sen sijaan hyväksymme, että elämä on ulkoisesti epävarmaa ja ettemme voi hallita elämää. Hyväksymme, että on olemassa korkeampi viisaus kuin mihin oma persoonallisuutemme näkemys yltää ja että tämä viisaus tietää millainen tulevaisuus on meille parhaaksi. Pyrimme hyväksymään kaiken, mitä elämä mukanaan tuo, toi se sitten mukanaan rajoituksia, vaikeuksia tai kipua. Tarkoituksenamme on uskaltaa elää kaiken kivun, rajoitusten ja vaikeuksien keskellä ja samanaikaisesti löytää se sisäinen lähde, joka tekee mahdolliseksi levätä ilon, harmonian ja rakkauden olotilassa. Tämä merkitsee sitä, että voimme oppia olemaan onnettomia, yksinäisiä jne. ja samanaikaisesti olemaan sisäisesti tasapainossa, tuntea sisäistä iloa ja sisäistä antaumusta. Mikä on se salaisuus, joka antaa voimia jaksaa elää kaiken maalliseen elämään liittyvän kaaoksen, ristiriitaisuuksien ja epäonnen keskellä? Salaisuutena on antaa Jumalan ikuisen ilon vaikuttaa oman sydämen kautta, sillä jokin osa meistä pystyy lepäämään Jumalassa riippumatta ulkoisista olosuhteista tai siitä, millä tavoin muut persoonallisuutemme osa-alueet reagoivat elämään.
Kun syvällä sydämessä oivallamme, että epätäydellisyytemme ja jopa suuret tulevaisuutta rajoittavat tekijät eivät ole yksin meidän kannettavaksemme annettuja taakkoja, vaan että Jumala on kanssamme niiden kantamisessa, silloin Maailmankaikkeuden Sydämestä ikuisesti virtaava sisimmässämme elävä läsnäolo voi uudistaa meidät. Kun sydämemme on avoin ja siitä on kadonnut kaikki kovuus, kun hyväksymme syvällä sydämessämme, että olemme osa Jumalan olemusta elämän kaikissa tapahtumissa, silloin katoaa elämisen pelko ja tilalle tulee Jumalan sisäinen elämä. Silloin joka kerta kun antaudumme sydämessämme Jumalan rakkaudelle, kaikuu sydämestämme pyhänä musiikkina: ”Mikään ei ole minun, kaikki on sinun”.
Ote Asger Lorentsenin kirjasta Åndelig psykologi (Hengen psykologia)
Suomentanut Tarja Salomaa.